Itämeren hylkeet

Itämeressä elää kaksi eri hyljelajia jotka ovat harmaahylje eli halli ja itämerennorppa. Ne elävät yleensä kesäisin luodoilla ja talvisin enemmän vedessä. Jään tullessa ne tekevät hengitysreikiä jäähän. Kumpaakin lajia seurataan tarkasti, mutta ne eivät ole kokonaan rauhoitettuja eli niiden metsästys on sallittua tiettyinä aikoina. Itämeren hyljekannat on saatu nousemaan ja niitä on olemassa nykyään suuri määrä. Vanhojen arvioiden mukaan harmaahylkeitä eli Itämeressä 1900-luvun alussa jopa 100 000 yksilöä. Myös norppia oli arvioiden mukaan silloin jopa 200 000. Metsästys lisääntyi ja hylkeitä alettiin käyttämään ruoaksi, sen nahka hyödynnettiin ja sen rasvasta tehtiin öljyä. Myös ympäristömyrkyt alkoivat haitata hylkeiden lisääntymistä. Kannat laskivat niin pieniksi että 1980-luvulla hylkeiden pyynti kiellettiin kokonaan. Tämän jälkeen hylkeistä alkoi kuitenkin pian koitua harmia kalastajille, sillä ne rikkoivat kalastusverkkoja ja söivät niistä kaikki kalat mennessään. Vuonna 1998 hylkeiden pyynti sallittiin jälleen, mutta se oli paljon tarkemmin säädeltyä kuin ennen. Vuonna 2015 kaikenlainen hyljetuotteilla käytävä kauppa kiellettiin. Niiden metsästäminen on edelleen sallittua mutta hylkeen voi käyttää vain omaan käyttöön. Kalastajat ovat useasti tämän jälkeen osoittaneet pettymyksensä tähän päätökseen. Se tarkoitti sitä että alueelliset hylkeiden metsästyskiintiöt eivät täyty koska hyljettä ei voi sen jälkeen myydä eteenpäin ja jo yhdessä hylkeessä on varsin riittävästi omaan käyttöön.

Itämerennorpan elämää

Itämerennorppa on maailman pienin norppalaji. Niiden kanta kärsi aikanaan paljon metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen seurauksena, mutta ne on onnistuttu elvyttämään ja nykyisin niitä elää noin 16 000 yksilöä. Itämerennorppa on Suomessa silmälläpidettävä laji, mikä tarkoittaa sitä että sen populaatiota seurataan tarkemmin ja sen suojelemista pyritään edistämään. Itämerennorppa tarvitsee kylmän ja talvisin jäätä keräävän elinympäristön sen lisääntymistapojen takia. Sen poikaspesä on yleensä jäälauttojen välissä suojassa vihollisilta. Ilmastonmuutosta seurannut ilmaston lämpeneminen voi tulevaisuudessa vaikeuttaa entisestään norpan lisääntymistä ja ympäristömyrkyistä johtuen jopa viidesosa naaraista on lisääntymiskyvyttömiä.

Itämerennorppa
Itämerennorppa

Itämerennorpat syövät samoja kaloja kuin ihmisetkin. Sen lisäksi niiden ravintoon kuuluu erilaiset pohjaeläimet kuten äyriäiset. Itämerennorppa on pienikokoinen. Sen pituus on noin 100-160 senttimetriä ja se painaa 45-90 kilogrammaa. Suomen WWF työskentelee aktiivisesti itämerennorppa kannan suojelemiseksi ja tekee yhteistyötä myös kalastajien kanssa jotta norppien kalastuksen häiritseminen vähenisi.

Harmaahylje eli halli

Halli on Suomen toinen hyljelaji ja ne ovat erittäin isokokoisia. Isot urokset voivat olla jopa 2,5-3 metriä pitkiä ja painavat huimat 300 kilogrammaa. Naaraat voivat olla niitä jopa puolet pienempiä. Hallien kanta kasvaa edelleen noin kymmenellä prosentilla vuodessa mikä on erittäin hyvä määrä. Kun sitä vielä vuonna 2000 pidettiin silmälläpidettävänä lajina, vuonna 2010 se jo todettiin elinvoimaiseksi.

Harmaahylje eli halli
Harmaahylje eli halli

Halleille tärkeää ovat rauhalliset makuu- ja pesäpaikat. Ne pitävät erityisesti kallioisista rannikkoalueista sekä hiljaisista rannoista. Nykyajan tekniikalla on myös pystytty todistamaan että ne liikkuvat todella pitkiä matkoja, ylittäen jopa 100 kilometriä päivässä. Halli synnyttää samantapaisesti jäälle kuten itämerennorppakin, mutta se voi myös synnyttää maalle jos jäätä ei ole. Poikanen eli kuutti painaa syntyessään jo kymmenisen kiloa ja se kasvaa nopeasti jopa kahden kilon päivätahtia. Hallin pääravintoa ovat kalat. Se ei kuitenkaan ole yhtä tarkka itse kalalajeista kuin itämerennorppa, vaan sille kelpaa mitä milloinkin on tarjolla. Hallin sukellus kalastamaan ei kestä yleensä kymmentä minuuttia kauempaa. Keväisin juuri ennen kesää halleilla on karvanlähtö aika. Silloin niitä voi nähdä jopa satoja ulkoluodoilla makaamassa vieri vieressä. Silloin niistä suoritetaan myös laskenta ilmasta käsin.